Design LANIQAtuotanto
AhvenPerca fluviatilis Ahven on yleisin kalamme - sitä tavataan lähes kaikissa maamme järvissä ja koko rannikkoalueella. Ahven voi elää jopa 30 vuotiaaksi ja kasvaa puolimetriseksi, kolmekiloiseksi vonkaleeksi. Se etsii ravinnokseen matoja, hyönteisten toukkia ja pikkukaloja. Tilaisuuden tullen ahven voi saalistaa kokoonsa nähden hyvinkin suuria kaloja - onpa sen nähty yrittävän ahmaista lähes itsensä kokoisen kivinilkan. Aikaisin aamulla ja illalla ahvenet liikkuvat parvissa ravintoa etsien. Yönsä ne viettävät yksinään pohjalla tai vesikasvien seassa lepäillen.  
AnkeriasAnguilla anguilla Ankerias kutee kaukana Sargassomerellä, josta vastakuoriutuneet toukat aloittavat vaelluksensa merivirtojen mukana kohti Eurooppaa. Suomen vesille ankeriaat saapuvat noin kuusivuotiaina, jolloin niillä on takanaan muodonvaihdos, sekä noin 8000 km:n merimatka. Nämä ns. kelta-ankeriaat viettävät useita vuosia rannikollamme ennen vaellustaan takaisin Sargassomerelle, jota edeltää vielä toinen muodonvaihdos hopea-ankeriaaksi. Koiraat ovat tällöin korkeintaan puolimetrisiä, naaraat huomattavasti kookkaampia. Rannikon vaeltavien ankeriaiden lisäksi sisävesissämme elää ankeriaita, jotka ovat lähinnä istutuksista peräisin. 
HaukiEsox lucius Ruovikon reunasta tai rakkolevien alta ponnahtaa salamannopea petokala, joka imaisee silmänräpäyksessä pahaa aavistamattoman saaliin valtavaan, neulanterävien hampaiden täyttämään kitaansa. Vihertävän ruskeaa haukea kutsutaan vesiemme tiikeriksi: se vaanii saalistaan - toisia kaloja, jopa pienempiä lajitovereitaan – paikoillaan odottaen ja suojaväriinsä luottaen. Hauki on urheilukalastajien kestosuosikki, joka saalistusvaistonsa ohjaamana iskee kiinni monenlaisiin houkuttimiin. Onnekkaimpien kalamiesten koukkuun iskevät yksilöt voivat painaa jopa 17 kiloa. Haukia esiintyy kaikenlaisissa vesistöissä ja kaikkialla maassamme. 
MadeLota lota Made viettää päivät kivien koloissa tai pohjaan kaivautuneena, mutta hämärän laskeutuessa se lähtee kiemurrellen saalistamaan pohjaeläimiä ja kaloja. Saaliinsa se löytää hajuaistinsa avulla sekä tunnustelemalla pohjaa vatsaevillä ja leuan alla olevilla viiksisäikeellä. Made viihtyy syvällä viileissä vesissä, joissa se täplikkään ruskean värinsä ansiosta sulautuu hyvin ympäristöön. Kutuaikana tammi-maaliskuussa se kiemurtaa mataliin rantavesiin ja mätimunat levitetään riehakkaan kutuseremonian yhteydessä pohjalle. Madetta tavataan koko maan sisävesistä ja rannikkoalueelta. Se voi kasvaa yli metrin mittaiseksi ja painaa jopa 10 kiloa. 
SiikaCoregonus lavaretus Siika on monimuotoinen laji, josta esiintyy useita alalajeja eri ympäristöissä. Ne ovat lohikalojen heimoon kuuluvia hopeanhohtoisia järvikaloja, joiden pienemmät yksilöt muistuttavat suuresti muikkua. Muikusta pienen siian erottaa parhaiten yläleukaa lyhyemmästä alaleuasta. Siiat syövät, hieman alalajista riippuen, joko pohjaeläimiä tai veden pikkuäyriäisiä. Siiat kutevat syksyllä; karisiika rannikolla, vaellussiika nousee jokiin, pohjasiika, järvisiika ja planktonsiika kutevat sekä järvissä että joissa. Siikaa tavataan koko maasta viileistä runsashappisista vesistä ja se voi saavuttaa parhaimmillaan yli 60 cm:n pituuden ja painaa voi 12 kiloa. |
|
Sivun alkuun
Tulosta