Maretariumin tämän vuoden teemana on kalaruuat. Koko teemavuoden ajan Maretariumissa kysellään kävijöiden suosikkikalaruokia ja niiden aineksia. Kyselylipukkeet ovat muiden vierailijoiden nähtävillä näyttelyseinäkkeellä – niistä voi saada vinkkejä itselle uusiin kalaruokiin. Lisäksi jaossa on Pro Kala ry:n reseptivihkosia, joista löytyy ohje vaikkapa kermaiseen haukipyörykkäkeittoon tai uunissa valmistettavaan yrttisiikaan.

– Voi olla yllättävää, että akvaariotalon teemana on kalaruuat – ovathan kaikki Maretariumin kalat lemmikkieläimiä, mutta Maretariumin yhtenä tavoitteena on myös edistää Suomen vesistöjen suojelua ja yksi keino saada ylimääräisiä ravinteista pois vesistöistämme on käyttää kotimaista lähivesien kalaa ruuaksi, kertoo Maretariumin toimitusjohtaja, limnologi Sari Saukkonen. Saukkonen muistuttaa, että kaikki Suomessa esiintyvät kalalajit ovat syötäviä. Haittaa kalojen syönnistä on vain, jos kalassa on lapamadon toukkia tai kalassa on ympäristömyrkkyjä.

– Lapamadon toukat ne voivat tarttua ihmiseen ja kasvaa lapamadoksi. Lapamadon toukkia voi olla hauen, ahvenen, mateen ja kiisken lihaksissa ja mädissä. Lapamadon toukat tuhoutuvat, kun kala tai mäti pakastetaan -20 asteessa 20 tunnin ajan, tai kala kypsennetään täysin kypsäksi.

– Ympäristömyrykyt voivat siirtyä vedestä ja sedimentistä kaloihin. Itäisen Suomenlahden ongelmana ovat erityisesti dioksiinit ja PCB-yhdisteet. Niitä tavataan rasvaisissa kaloissa, kuten lohissa ja silakoissa, vanhemmissa kaloissa myrkkyjä on enemmän kuin nuoremmissa. Elohopeaa saattaa olla joidenkin järvien suurissa petokaloissa, kuten hauissa.  Kuitenkin kalasta saatavien ympäristömyrkkyjen terveydellinen merkitys on vähäinen jopa paljon kalaa syövillä ja kalan terveysvaikutukset haittoja suuremmat, Saukkonen muistuttaa. Jos kalaa käyttää runsaasti ja usein, on tärkeää nauttia kalaa monipuolisesti, vaihdellen järvi- ja merikalaa, sekä kasvatettua että pyydettyä kalaa.

Luonnonvarakeskuksen keräämien tilastojen mukaan suomalaiset syövät entistä enemmän kalaa, mutta kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin kolmanneksella. Tuontikalan kulutus on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen kulutus jopa nelinkertaistunut.

Kotimaisista lajeista eniten kulutetaan kasvatettua kirjolohta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on hieman yli 40 prosenttia. Siialla, kuhalla ja ahvenella olisi kotimarkkinoilla kysyntää, mutta niiden tarjonta on kausiluonteista ja ammattikalastajien huvetessa vähäistä. Myös vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet.